— Kiikalasta.
— „Pitäis maar pitäjämme oleman tunnettu, kumminkin Tampereen tällä
puolen, sekä ison lasiruukkinsa tähden, jonka walettuja tekemiä
kuljetetaan ympäri maata, kuin myös hywien kalkkiwuortensa tähden.
Mutta kuin täältä ei tätä ennen ole ollut kuulumisia näkywissä, saan
aluksi mainita, että Kiikalan rajaseurakuntia owat: pohjais-kulmalla
Someron emäseurakunta, idässä Nummen kappeli Lohjan ja etelässä
Suomusjärwen kappeli Kiskon pitäjää sekä länsikulmalla Uskelan pitäjä
Perttelin kappelineen. Turkuun on täältä 9 ja Helsinkiin 12
peninkulmaa. Pitäjämme on pituudelta 1½ sekä leweydeltä 2 peninkulmaa
ja alaltaan liki 1½ sarkapenink., jolla alalla asuu 2 tuh. paikoilla
(w. 1805 oli täällä 1,475 henkeä). Mainitut kalkkiwuoret owat Saaren
kylässä, jossa on 3 taloa ynnä pappilan kanssa, jotka saawat paljon
rahaa kalkistansa, jota erittäinkin nyt yhtenänsä suwin talwin käydään
täältä hakemassa. Järwiä löytyy ko'olta, muutamat hywinkin kalaisia,
waikka niitä on oikein mieswoimin pyydetty häwittäwillä pyydyksillä
tyhjentää. Niin on jo wuosi-kymmeniä kalastettu esim. niinkutsutussa
Kiikalan eli Kirkon järwessä (on wain wirstan pitkä ja juurikin kaita),
15 nuotalla, joiden perät owat niin tiheiksi kudotut ettei pieninkään
kalainen niistä pääse ulos, mainitsematta lukemattomia werkkoja, rysiä
ja muita pyydyksiä, kuin myös tuulaalla käyntöä, jot syksyin kewäin
ahkerasti harjotetaan. Näin täytyy aikojen kuluessa kalojen wiimeinkin
järwistä loppua. Tämän estämiseksi tulis jotaan keinoa kokea. —
Suomenkieli, waikka sitä täällä käytetään sekä puheessa että
kirkkokielenä, on mitä huonointa. Turun puheen-tapaa ja muutakin
ruotsalaisuutta kuullaan täällä yleisesti, ja owat, mikä pahin on,
Kiikalaiset niin tähän rakastuneet, etteiwät tahdo siitä kowallakaan
hellittää. — Luku-taito on heikko ja tawaaminen erittäin huono; mutta
wiimeisinä wuosina on tämäkin ruwettu paremmaksi saamaan, osittain
pyhä-koulujen asettamalla joka kulmalle, osittain erinäisen taitawan ja
Turun alkeis-koulussa (Lankaster-skola)
oppineen lasten-opettajan käyttämällä niissä kylissä, joissa luku on
huonointa. Tämä lasten-opettaja, warustettuna kelwollisella
todistus-kirjalla lasten opettamisen taidostansa sekä tasaisesta
käytöksestänsä, tarjosi itsensä meille tähän wirkaan wiiden (5)
jywä-tynnyrin wuosipalkkaan, maksettawa rikkaasta pitäjämme
wara-makasiinista; mutta tätä wastaan paniwat seurakunnan isännät
itsensä yksimielisesti, kaiketikkin pitäen lastensa luku-taidon
wallankin hywänä, jonka myös näillä sanoillansa: „on ennenkin luettu”
ilmottiwat. Mutta waikka nyt näin oltiin tätä wastaan, on sentään
opettajamme, sillä Kiikalassa on wain yksi ainoa pappi, häntä käyttänyt
omalla kustannuksellansa äsken mainituissa kylissä. Tällä muotoa
toiwomme luwun paremmaksi tulewan, johon myös ne lasten-lukuiset, joita
suwi-ajalla sunnuntaisina, kohta kirkonmenon päätettyä, pidetään niissä
taloissa, joissa talwi-lukuisetkin pidettiin, suuresti auttawat. Näistä
tiloista on myös, lasten luetettua, raamattuakin kokoon tulleelle
kansalle selitetty, niinkuin sitä ensin kewäällä ja sittemmin syksyllä
joka pyhä-iltana kirkossammekin selitetään. Oli meillä wiime
Helluntai-päiwän ehtoo-puolella lähetys-toimen
kirkon-menokin, jossa kollehta, niinkuin puolipäiwän kirkonmenossakin,
koottiin pakanoille. Mutta Herra, joka on suuri armossa ja woimassa,
herättäköön kristin-uskowaisia ihmisiä tarkkaamaan totista
welwollisuuttansa pakanoita kohtaan, ja antakoon menestystä ja
siunausta niille toimikunnille, jotka owat ottaneet lewittääksensä
kristin-oppia pakanoissa! — Kiikalassa on nyt uusi puinen kirkko, joka
wiime Pyhäinmiesten päiwänä wihittiin, Tätä kirkkoamme rekennettiin
kaksi suwea, ja oli siinä työn.johdattajana entinen talon isäntä
Kiskosta nimeltä Isaak Lindström. Mutta waikka kirkko on rakettu
talon-poikaisen miehen johdatuksessa, antoi sentään Läänin pää
rakentaja G. T. Chiewitz, elokuun 2. päiw. pidetyssä katselemuksessa
tämän todistuksen: „ kirkko on täydellisesti rakettu K.W:ltä saadun
piirustuksen jälkeen. Kaikki nikkarin- ja salwumiesten työ on
suurimmalla huolella tehty, kuin minkä tawallisesti näemme uusissa
maaseurakuntien kirkoissa, kuitenkaan ei ollut kiwi-perustukseen pantu
kiwi niin kaunista lajia, kuin olis suotu tähän muutoin hywin
kauniiseen kirkkon”. Maalaus- ja kultaus-työn, josta pidetyssä syynissä
annettiin tämä kaunis todistus: „että se oli kaikin tawoin
kelwollisesti, seurakunnan mieliksi ja suurimmaksi suosioksi tehty”,
toimitti arwoinen Turun maalari-mestari K. W. Olanter 750 hopea ruplan
maksoa wastaan, Ruotsinmaalla syntyneen ja oppineen Schylander-nimisen
kisällinsä awulla, joka myös, seurakunnan isäntien tahdosta, maalasi
100 ruplaan alttari-taulummekin, johon olemma hywin tytywäiset.
Kirkkomme rakennukseen saatiin rahat myymällä wara-makasiinimme
waroista aika ajoin 500 ruis-tynnyriä, johon myyntiin saimme Senaatin
luwan, ja owat makasiinin warat sittemmin niin kaswaneet, että taas on
melkein samassa määrässä kuin myymisen luwan saadessa. Harwassa
paikassa siis kirkkoa niin rakennetaan kuin meillä, ettei nimittäin
rahallista rahaa ole ollenkaan tarwittu talollisisilta ottaa; kaikki
aineet tuotiin talollisilta, jotka myös, niinkuin myös tölliläiset,
koturit j. n. e., tekiwät tarwittuja päiwä-töitä. — Yksi uusi
kynttilä-kruunu pronssi-waskista, 48 piipulla, on myös jo tänne tuotu;
ja olis wielä toinenkin, 24 piipulla, nyt samassa ostettu, mutt'ei
saatu mielen mukaista. Muutamat ajat sitte pidetyssä
pitäjän-kokouksessa suostuttiin ostaa nyt ensi-kewäänä hautaus-maamme
ympäri rakennettawaan kiwi-aitaan kaksi paria Fiskarin ruukissa
walettuja rautaisia portteja, ja samassa kokouksessa myös luwattiin
mitä pikemmin, ja wiimeistäki suwella w. 1861, laudottaa kirkon
ulko-puoliset seinät, jotka sitte kelwollisella öljy-maalilla
maalataan. — Pappilamme, joka oli kowin häwinnyt rakentonsa suhteen, on
näinä wuosina myös niin laiteltu (paranneltu), ettei sitä enää samaksi
luuliskaan; mutta kerran tuiki häwinneenä kestää sen paranteleminen
monet wuodet. Oliskin siitä tässä neuwoni, että pitäjän miehet kaikissa
seurakunnissa aina wähitellen ja wuosittain korjaisiwat yhteisiä
rakennuksiansa, niin häwiö ei koskaan pääsis suureksi, eikä siis
rakennuksetkaan rasittawaiseksi. — Tämän tällä eräällä pitäjästämme
wirkattuani, pyydän edestipäin Suomettaren palstoihin jotakin kynäillä
yhteisistä asioistamme”.E. J. R
Kirjoittajanimimerkki E. J. R. on todennäköisesti
Erik Johan Ramstedt, s. 31.1.1813 Kiikala, k. 22.9.1864 Kiikala – Kiikalan lukkari vuodesta 1849 (sijainen jo 1840 alkaen). (rippikirja 1861-1868)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti