27.12.2013

Kvartsilouhimo uudelleen käyttöön (1911)

Aamulehti 20.12.1911


   — Unohtunut kwartsilouhimo Kiikalassa uudelleen käytäntöön. Kiikalan lasitehtaan omistaja, tehtailija H. Silwen, on pannut uudelleen käytäntöön Kiikalan Röysän kylässä olewan wanhan kwartsilouhimon, joka wiime wuosikymmenien aikana oli joutunut wallan unohduksiin, kunnes hra Silwen wanhoista geologisista kartoista sai louhimosta selon.
   Louhimoa paraikaa puhdistetaan ja on siitä jo hiukan louhittukin. Kwartsi on laadultaan mitä parhainta ja lumiwalkoista.
  Noin 50—60 wuotta sitten, kun louhimossa työskenneltiin, kuuluu siitä saatu kwartsi käytetyn ikkunalasin walmistukseen. Ja myöskin nyt käytetään louhimosta saatua kwartsia lasinwalmistukseen Kiikalan lasitehtaalla.              —  Tur. San.

17.12.2013

Kansakoulun jatkokurssi (1903)



  — Kansakoulun jatkokurssit alkoiwat t. k. 1 p. Kiikalan Komisuon kansakoululla. Oppilaita on 37, joista m. m. 4 on jo niin paljon tämän maailman tuulia tunnustellut, että päälaki on alkanut kumottaa. Waikkapa hiukset eiwät olekaan heidän päistään wielä wanhuuden tähden häwinneet, osottaa tuo merkki sittenkin, että he owat käsittäneet: "Oppia ikä kaikki."  Mainitut kurssit owat muuten ensimmäiset Kiikalassa ja kestäwät ne wähintään 150 tuntia. Opetus on osanottajille maksuton.


Uusi Suometar 30.12.1903


  — Jatkokurssit on pannut toimeen Kiikalan Komisuon kansakoululla k:opettaja J. Luukko. Osanottajia on wähän waille puolisataa. Opetusta annetaan kolmasti wiikossa.



29.11.2013

Poika hukkui heikkoihin jäihin (1911)



Hukkumistapaus Kiikalassa.

   Sunnuntaina klo 12 jälkeen päiwällä hukkui Kiikalan Johanneslundissa heikkoihin jäihin tehtailija H. Silwénin 8-wuotias poika Åke. Poika oli mennyt potkukelkalla luistimaan Säräjärwen heikolle jäälle, jolloin jää petti. Eräs awuksi rientänyt lasinpuhaltaja upposi myöskin, mutta onnistuttiin hänet, waikka waiwoin, pelastamaan


13.11.2013

Kynttiläkruunu lahjoituksena kirkkoon (1863)


   Kiikalasta.  Muistoksi syntymä-pitäjällensä on Brandmestari Helsingin kaupungissa herra Juha Nikander lahjoittanut Kiikalan uutteen kirkkoon hywin pulskean ja kauniin pronssi-waskiseen 24 kynttiläisen kruunun, jonka tehtaan-isäntä Kalajoella Leander Helander on tehnyt 50 hopea ruplalla. Kiitos ja kunnia olkoon herra Nikanderille tästä rakkauden-lahjastansa!!
   Tätä ennen oli seurakunta ostanut samalta Kalajoen Helanderilta kaksi suurempaa kruunua, joista toinen on 48 ja toinen 40 kynttilän asemalla, ja owatkin mielestäni tän laiset kruunut kirkkoihin kaikista muista kruunuista sopiwimmat, niin kauneutensa kuin senkin tähden, etteiwät ne muuta muotoansa, niinkuin ulkomailta tuodut tekewät.
J. E. A.     

Johan Simonpoika Nikander, s. 17.12.1828 Kiikala Komisuo - vanhemmat Savisillan torppari Simon Mikonpoika Nikander (s. 3.11.1802 Kiikala) ja talollisen tytär Sofia Juhontytär Someron Kaskiston Majaselta (s. 5/15.2.1804). Palomestari Nikander kuoli naimattomana Helsingissä 1867-68.

29.10.2013

Varkaita ohramakasiinissa (1888)



   — Warkaus.  Kiikalan pitäjän ohralainamakasiinista on warastettu ohria sillä tawalla, että eri paikkoihin takaseinään wuoraus-listojen alle, sammalwaron kohdalle on kaiwettu neljä reikää, jotka huomattaessa oliwat riewuilla tukitut ja joista wieläkin juoksi ohria. Huomattawa on että salwot tässä makasiinissa (on nimittäin eri ruis-makasiini) owat tehdyt seinään kiinni. Milloin nämä reiät owat tehdyt ei woida tietää, mutta ett'eiwät ne hiljakkoin ole tehdyt, näkyi siitä, että leikkaus rei'istä oli siintynyt ja wanhentuneen näköinen. Toista kymmentä tynnyriä ohria arwellaan parhaallaan olewan makasiinista poissa. 50 markan palkinnon on kuntatalous määrännyt sille, joka antaa warkaasta niin warmoja tietoja, että hän niiden nojalla woidaan tuomita tästä warkaudesta.
(Aura.)     

25.10.2013

Kirje Kiikalasta (1888)


Kirjeitä maaseuduilta.
(Turun lehdelle.)

   — Kiikalasta elokuun 3 p:nä *).
  Mitähän Kiikalastakin olisi kerrottawa?
  Niin, eipä juuri mitään! Siksipä en olekaan nähnyt mitään tietoja täältä sanomalehdeissä.
  Minä nyt koetan aloittaa, niin ehkä muutkin sitä sitten jatkawat. Sen warmaan tekewät?
  Kiikala ei ole suuri seurakunta; pieni pitäjä läänin rajamaissa. Ei mitenkään merkillisempi, kuin muutkaan naapuripitäjäät, ellei sentähden, että se on tuntuwasti tasaisempi, kuin läheiset pitäjäät näillä tienoin. Siksipä järwetkin täällä owat hywin matalarantaisia ja muutenkin kokonaisuudessaan werrattain mataloita ja liejupohjaisia.
  Ettei tämä seurakunta ole niin erittäin rikkailla luonnon antimilla warustettu, sen huomaa jo ensi silmäyksellä. Kyllä sentään täälläkin toimeen tullaan, kuin wisusti ja säästäwäisesti eletään.
   Tullaan sitten Kiikalankin merkillisyyksiin.
  Keltaiseksi maalattu puukirkko kaksine tornineen näyttää kaukaa katsottuna koko siewältä niin että  äläpäs mitä!  —  luulet edessäsi seisowan komean tiilikirkon. Waan tulet lähemmäksi, huomaatkin, ettei se niin warsin siewä ja komea ole.
  Kirkon sisustus ei sekään kummastusta herätä. Parwet ylt'ympäri kirkkoa korwaawat kentiesi sen ahtauden, mikä muuten alhaalla syntyisi.
  Hywä-ääniset urut tekewät jumalanpalweluksen juhlalliseksi, waikkapa ne pienetkin owat.
  Alttaritaulu, waikka onkin jotenkin suuri ja joka on kuwaawinaan Kristuksen kirkastamista, ei ole mikään mestariteos. Sen on maalannut eräs sälli, joka kirkkoa maalaessaan maalaili alttaritaulun kiikalalaisille iltatyönä. Ei kaikkea hywää yhteen paikkaan sowi.
  Kirkon sakaristossa on wielä lainakirjasto, muutamia kannettomia, wieläpä kannellisiakin nidoksia hyllyllä. Ett'ei tätä kirjastoa ole hywään aikaan käytetty, sen huomaa ensi silmäyksellä. Tämä on kaiketi sitä meidän aikakautemme edistymistä?
  Pulska kansakoulurakennus sijaitsee saman tien warrella, kuin Suomusjärwenkin kansakoulu, jonka Aura mainitsee sijaitsewan waltamaantien warrella. Wahinko waan, että ihmisillä on samasta asiasta ihan erilaiset käsitykset. Tämä kaiketi on sitä luonnon orjuutta? Kansakoulu on täällä ollut waikuttamassa jo 5 wuotta. Oppilasluku on wuosittain yhä wähentynyt, niin että wiimeksi oli waan 22 oppilasta. Se on yhteinen koulu sekä pojille että tytöille; eri lukuhuone löytyy kummallekin sukupuolelle, waikkei oppilaiden wähyyden tähden ole käytetty kuin yhtä. Sitä paitse löytyy eri käsityöhuone ja kaksi kammaria sitä warten että kaukaisemmat koulussa käwijät woisiwat niissä pitää asuntoa.
  Kiikalan kansakoulu on hywin sopiwalla paikalla järwen rannalla. Se ei ole liian kaukana eikä liian lähelläkään muita ihmis-asuntoja.
  Olenko jo kertonut teille makasiiniwarkaus-jutun? En luullakseni. Noo, warkaat kun näwersiwät tässä tuonnoin seinään läpiä ja juoksuttiwat niistä ohria säkkiinsä yön aikana. Päiwäksi tukkiwat läwet huolellisesti. Kun asia huomattiin, oliwat jo ohrat loppua tekemässä. Kyllä keinoja keksitään kaikilla aloilla.
    —  —  Nythän sitä olen aloittanut ja saadaanpa nähdä, että seuraajoita saan. Ja kylläpä sitä kannattaa kirjoittaa täältäkin, sillä wuodentulotoiweet owat yleensä lupaawat. Kyllä syksyllä arwaa naimaan mennä, koska perunoitakin näyttää tulewan, ell'ei halla niitä waan turmele.
  Hywästi siis, hywät lukijat ja kirjeenwaihtajat, waikkapa näkemään asti, niin käsi käteen!
Joku.    
  *) Lähettäminen erehdyksessä myöhästynyt liiaksi. 

Tyttökansakoulu (1888)


  — Kiikalan kuntaan tulee ennen pitkään tyttökansakoulu. Se tulee sijaitsemaan samassa rakennuksessa, jossa poikakansakoulu nykyään on. Huoneita on rakennuksessa sitä tarkoitusta warten jo kylliksi. Kansakoulu, joka on muhkean näköinen, on sangen kauniilla paikalla järwen rannalla, kertoo Satak.

24.10.2013

Kurajärven lasku (1903)



  — Järweä on laskettu Kiikalassa tuntuwasti. Jo wiime kesänä alettiin työ herra Lauri Larickin johdolla ja tänä syksynä aijotaan työ päättää. Onkin jo suuri joukko miehiä ollut hra Kalinin johdolla jokea sywentämässä. Paljon hywää, woimakasta peltoa saawatkin talolliset. Monesta paikasta on jo otettu maata ylös, ja lisää wielä aijotaan ottaa tänä syksynä. Ainoat, jotka eiwät tästä järwen kuiwaamisesta pidä, owat kalat. Kalansaalis onkin ollut hywin huono koko kesän, ainoastaan kewäällä saatiin niitä wähän paremmin.

17.10.2013

Hopeamalmia Källön metsässä? (1911)

Helsingin Sanomat 6.8.1911



  —  Hopeata löydetty kalliosta Kiikalasta?  Noin kuukausi sitten ilmoitti kaksi Suomusjärwen miestä Orijärwen yhtiön insinöörille löytäneensä hopeata sisältäwää kalliota Källön metsästä Kiikalassa. Yhtiön insinööri käwi paikkaa katsomassa ja osti löytäjiltä waltausoikeuden. Mitään kaiwaustöitä ei työpaikalla wielä tehtäne.



14.5.2013

Ajokaluseppiä haetaan Varesjoelle (1887)


Taitawat ajokalutyöhön tottuneet sepät saawat pitkällistä ja hywää työansiota nyt heti Warisjoen ajokalutehtaalla Kiikalassa.
Kr. Hornaeus.                        
      Osoite: Salo & Warisjoki


 

8.5.2013

Piikatyttö hukuttautui (1891)



  —  Itsemurha.  Palweluspiika Erika Storm Someron pitäjään Lautelan kylän Purilan torpasta, palwelewa Johannislundin lasitehtaalla Kiikalan pitäjäästä, hukutti itsensä helatuorstai aamuna tehtaan wieressä olewaan järween. Syytä tähän kamalaan tekoon ei tunneta, ehkä oli se satunnainen mielenhäiriö.

 

22.4.2013

Luonnonoikku Hirvelässä (1910)



  —  Omituinen luonnonoikku.  Kaksi porsasta yhdestä nahasta synnytti muuan emäsika Hirwelän Anttilan tilalla Kiikalassa. Päästä katsellen oli tuo sikiö kummallinen otus: yksi iso pää, jossa oli 4 korwaa, wartalo keskiruumiiseen saakka yhtenäinen, mutta jakautui takapäästä kahtia päättyen kumpikin puolisko hännällä. Jalkoja oli 4, kumpikin pari eri puolella. Tasapuolisuuden wuoksi oli pää kääntynyt siwulle päin, joten kumpaisellakin puoliskolla oli siihen yhtä suuri omistusoikeus. Kun sikiö awattiin hawaittiin siinä olewan kahdet täydelliset sisäelimet, ainoastaan kurkkutorwi oli yhteinen.

21.4.2013

Satakosken silta yhteistoimin (1903)



  — Yhteistoimintaa oli sekin, kun Kiikalan pitäjän Satakosken kulmalaiset ja osa Komisuon kyläläisistä yhtyiwät yksinmielin tekemään siltaa Komisuolta Satakosken kautta Somerolle wiewälle tielle Satakoski nimisen kosken yli. Silta tehtiin kiwestä kummastakin päästä ja keskiosa kansitettiin puisilla kansilla, äyräät laskettiin ja alipäät korotettiin soralla, että saatiin ahteet lankuiksi. Tietä myöten on jo kuljettu satakunta wuotta, eikä ole ennen ollut niin paljon yksimielisyyttä, että olisi ruwettu siltaa puuhaamaan, waan on ajettu kosken pohjassa, missä talwisaikana hirweän kylmä wesi on kastanut hewosten jalat. Äyräät owat myöskin olleet sangen korkeat ja hewosille on ollut raskasta niitä myöten ylöspäin kawuta.
  Siinäkin tuli suuri helpotus uskollisille kotieläimille, kun pääsewät kuiwin jaloin käwelemään joen yli, eikä tarwitse ihmistenkään kewätwesien aikana kääntyä rannalta takaisin. Työ tuntui kyllä raskaalta tämmöisenä wuonna, mutta yksimielisyydellä ja sowulla saadaan paljon aikaan, sanoo kirjeenwaihtajamme.


[alkuperäistekstin Sotakoski korjattu oikeaan muotoon Satakoski]
 

15.4.2013

Iltama Varesjoen sahalla (1903)


Iltama
hätääkärsiwien hywäksi
toimeenpannaan
Kiikalan pitäjän Waresjoen sahalla
tämän kuun 26 p. klo 5 i.p.
       Ohjelmassa on laulua, näytöskuwaelma "Kuwalaulajat", hauskaa keskustelua
kuwaelmasta ja ilotulitus koko ajan, lopuksi yleinen tanssi. Hywät soittajat.
       Wirwokkeita saatawana, siwumyyjät kielletty.
                    Toimikunta.





9.4.2013

Hornaeuksen vararikkohuutokauppa (1903)



Maanantaina
toukokuun 11 p:nä klo 12 päiwällä myydään julkisella wararikkohuutokaupalla Kiikalan pitäjän Komisuon kylässä ent. sahanomistajan Kristian Hornaeuksen wararikkopesän omistamat luonnonkauniilla paikalla lähellä kirkkoa, waltamaantien warrella sijaitsewat, ihan uudet asuin- ja ulkohuonerakennukset, sopiwat hywin jollekin liikkeen harjoittajalle. Asuinhuonerakennukseen tulee 6 lämmintä huonetta, joista 3 on walmista ja 3 wielä kesken walmistamatta. Maapalsta, johon asuntoriwi on rakennettu, on ikipäiwiksi omaksi ostettu ja löytyy siinä wiljelysmaata perunoille, puutarhakasweille y. m. istutuksille.
  Irtaimistoa myydään hywä höyläyskone y. m.
  Maksuehdot, jotka owat huokeat, ilmoitetaan huutokaupan alussa.
  Kiikala, huhtik. 8 p:nä 1903.
Wararikkopesän toimitsijamiehet:
J. Stenholm.       E. Lemberg.

6.3.2013

Peltolan Rasin kauppa (1900)


  — Maatilankauppa. W. k. 27 p:nä tehdyllä kauppakirjalla myi talollinen Mikkeli Eerikinpoika Rasi Kiikalan pitäjän Peltolan kylässä Rasi-nimisen 7/12 manttaalin suuruisen werotilan lautamies Arwid Emil Tähtiselle saman pitäjän kirkonkylästä 35,000 markan kauppasummasta. Wastaanotto tapahtuu tulewan marraskuun 1 p:nä, kertoo U. A.


23.2.2013

Iltama lukusalin hyväksi (1898)


  — Iltama. Kuwernööri on antanut luwan pitää iltaman Komisuon kylässä Kiikalan pitäjässä sikäläisen lukusalin hywäksi.



18.2.2013

Kirkonrosvo tuomittiin (1888)



 — Kirkonroswo Edward Flinck Kiikalasta on joutunut wihdoinkin oikeuden käsiin ja saanut tuomionsa. Pohjan pitäjän käräjissä tuomittiin hän 10 warkaudesta Halikon tienoossa sekä roswoamisesta Nummen, Pohjan ja Karjan kirkoissa ankarimpaan ruumiilliseen rangaistukseen sekä pidettäwäksi lopun ikäänsä kuritushuoneessa. Flinck on wasta 28 wuoden iässä.

10.2.2013

Puhelinjohto Rekijoelle (1905)



— Telefoonijohtoluwan on saanut telefooninrakentaja Kustaa Salminen erinäisille johdoille Raisiosta ja Maariasta sekä sieltä Turkuun ja Salon—Paimion—Turun telefooniyhtiö johdolle Salosta Kaiwolaan Perttelissä sekä sieltä Rekijoelle Kiikalassa.



2.2.2013

Pariisin maailmannäyttely (1889)



 — Pariisin näyttely. Yhä kaswaa niiden seutujen luku, joilla huwien kautta koetetaan hankkia waroja Suomen osanoton hywäksi Pariisin näyttelyyn. Niinpä on Kristiinankaupungissa pidetty iltama matkailija-yhdistyksen näyttelyä warten; puhdas woitto siitä on jo lähetetty täkäläiselle komitealle. Heinolassa ja Kotkassa puuhataan huwia samaa tarkoitusta warten ja Forssassa pidettänee piakkoin naamiohuwit. Erittäin ansaitsee huomiota innostus, jolla Kiikalan pitäjässä työskennellään Suomen näyttelyn hywäksi. Siellä on näet 66 henkeä merkinnyt apua yritykseen.




Potkukelkkavarkaita (1906)



 — Potkukelkkawarkaita. Uudenwuoden päiwänä warastettiin Kiskon pitäjän Kurkelan kylästä nuorison rekiretken aikana potkukelkka.
 T. k. 5 p:nä warastettiin potkukelkka Kiikalan Pirilän kylästä työmies J. Wirralta. Hän lähti warkaita takaa-ajamaan saawuttikin heidät matkalla Nummenpitäjään päin.


31.1.2013

Kansansoittaja Kaarle Hammar (1910)


 Kotiseutupäiwät Salossa.

....

 — 76-wuotias kansansoittaja Kaarle Hammar Kiikalan Kruusilasta soitteli aluksi wiulullaan wanhoja tanssisäwelmiä, joista moniakaan ei nuorempi polwi enää nimeksikään tunne.
 
....

 —  Loma-ajalla lauleli sekakuoro urkuri R. Mäkisen johdolla ja wiulua weteli wanha Hammar....

.... 


Salon kotiseutupäiwät.

....

  Kiikalan Kruusilasta oli 76-wuotias kansansoittaja K. Hammar saapunut wanhoja, unhoon häipywiä wiulusäwelmiä soittamaan.

....











29.1.2013

Sotainen akka Yltäkylässä (1909)


  — Sotainen akka, joka ahdisteli joulumuijia raaoilla kiroussanoilla, kalikoilla ja potkimisilla on Kiikalan Yltäkylässä. Wiime maanantaina kulki mainitussa kylässä joukko kyläläisiä joulumuijia, kuten paikkakunnalla on wanha, hauska tapa ja meniwät myös Alestupaan. Mutta tämän talon tarhassa tuli heitä wastaan wanha, harmaahiuksinen emäntä, joka karwaasti kiroili, potki ja heitteli suuria hakokalikoita wihan täydessä wimmassa, waikka joulumuijat eiwät häneen ensinkään kajonneet eiwätkä häntä häirinneet. Potkimiset ja kalikat kyllä osuiwat joulumuijiin, mutta pahempia wammoja eiwät onneksi saaneet, kun pääsiwät raiwostuneen muijan käsistä pakoon. Moni joulumuijista peräti kauhistui wanhan ihmisen ylen raakaa kiroilemista ja peräti rumaa ja luonnotonta käytöstä.