Sosialisti 09.12.1906
Yllytysmatkoiltani.
[raportti jatkui Suomusjärveltä, Kiskosta ja Perniöstä]
Yllytysmatkoiltani. Kiikalassa oli marrask. 14 p:nä kokous Kärkelän äänestysalueella. Täällä peruutettiin sosialidemokratinen aluejärjestö ja walittiin aluetoimikunta. 15 p:nä pidettiin kokous Kirkonkylässä kirkon wartija Fallströmin tuwassa. Tässä kokouksessa kääntyi useita sieluja sosialidemokratiksi. Toweri Fallströmistä en malta olla mainitsematta, että hän, waikka on jo lähes 70 wuotias ja kuuluu papilliseen sukuun -- hänen sukulaisiaan on useita pappina, tuomiorowastina y. m. -- on siltä reipas ja toimiwa sosialidemokrati. Kysymykseeni, eikö hänen läheisin esimiehensä, Kiikalan kirkkoherra, toru häntä puoluetoimintansa wuoksi, wastasihän, ettei se kirkkoherra puutu koskaan puolueasioihin. Jos paikkakunnalla olisi sosialidemokratinen nuorisoliitto, liittyisi pappilan nuori herraswäki luultawasti siihen; oliwat kesällä aikomuksessa liittyä jo siihen wanhain työwäenyhdistykseenkin, waan eräs silloin Kiikalassa ollut Forssalainen sosialisti sai heidät siitä peräytymään, selittämällä julkisessa puheessaan, että pappien pojat kouluaikoinaan eleiliwät niin epäsiweellisesti, ettei siihen säätyyn kuuluwain sowi liittyä työwäenyhdistykseen. Puhuja parka ei liene tiennyt sosialidemokratiasta edes sitä, että se ottaa ihmiset semmoisenaan, asettamatta heille personallisia enkelisyyswaatimuksia, puhumattakaan siitä, että hylkisi toisia toisten elintapojen tähden. Sosialidemokratian woittokulku ei tosin kaipaa herraskaisen koulunuorison myötäwaikutusta, mutta wäärin on kieltää osanotto niiltä, jotka sitä haluawat, ensinkään sillä perusteella, ettei sen nuorison elämä ole yleensä sopisoinnussa siweellisten elämän waatimusten kanssa. Kiikalan työwaenyhdistys on niin luokkatietoisista jäsenistä kokoonsaatu, ettei, pappilan poikain ja tyttärien mukana oliemisesta olisi mitään wahingon pelkoa. -- 19 p:nä oli kokous Kruusilan kylässä Aron talossa. Tässä kokouksessa hermostuiwat talolliset puheestani niin, etteiwät woineet sallia rauhaa päästäkseni sen loppuun.
Huomautukseeni, että minulla on ensin puhewuoro, sitte saawat he, wastasiwat että heillä "on oikeus tässä tuwassa puhua koska he tahtowat". Kun monen miehen yhtäoikeus puhumisesta ei olisi tolkkua tullut, täytyi minun lopettaa kesken. Nyrkit puserruksissa, herjauksia ja hullun kysymyksiä suustansa syytäen piirittiwät isäntämiehet minun aiwan ahdinkoon. Pääsin kuitenkin pujahtamaan käsistään ennenkuin ennättiwät minuun kajota.
[raportti jatkui Suomusjärveltä, Kiskosta ja Perniöstä]
S. H.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti