14.12.2011

Matkalla Johannislundin lasitehtaalla (1910)



Matkan warrelta.
  Jätettyäni Perttelin sen kaikkine walo- ja warjopuolineen saawuin sitten Kiikalaan, Pirilän kylään. Siellä olikin lumisesta säästä huolimatta kohtalaisesti wäkeä koolla; samoin toisessakin paikassa, Rekijoen kulmalla. Siellä oliwat puoluetowerit erehtyneet kokouspäiwän suhteen siten, että oliwat ensin ilmoittaneet päiwää aikasemmin kuin olisi pitänyt: Erehdys oli tosin huomattu ja korjattu, eikä se kai mitään haittaa itse asiassa wäentuloon tehnyt.
  Sunnuntaina 4 pnä olin Johanneslundin lasitehtaalla. Se oli minulle kokonaan tuntematon paikkakunta ja kai se sitä on monelle muullekin. Oli siellä sentään itsetietoisia puoluetowereita, joskin lukumäärältään wähäsen. Puoluetoiminta on sentään wireessä, joskin yhdistys on heikonlaisesti toiminut.
   Pistäysin maanantain aamulla ennen lähtöäni tehtaassakin. Puolihämärään, ulkoapäin ladon näköiseen rakennukseen astuttuani, muistui mieleeni kaikki ne lapsena näkemäni kuwat, siitä ijankaikkisesta tulikiwijärwestä, jossa sarwipäät syntisiä tulisilla hangoilla kohentelewat. Kumpiakohan nuo nyt owat, kiusaajia wai kiusattawia? Olkoon kumpia tahansa, mutta kiire waan näyttää olewan. Puoliwäliin toistakymmentä miestä siellä tulipallojen kanssa hosui kuin suden pesän owella ja nopeaan siinä tulipallot monenlaisiksi pulloiksi muodostuiwat. Tuota katsellessa muistui eläwästi mieleen Rydbergin Grottelaulu. Hehkuwien uunien aukkojen suulla kuihtuneet miehet työskenteliwät kuin wainolaisen ahdistamana. Ja kaikki oli surkastuneen, sairaaloisen ilmeen leimaamaa joukkoa, joka ulkonäöltään osotti, että eiwät olleet ne miehet elämän päiwän puolella lojuilleet, waan warjopuolien komeroissa Grottemyllyä pyöritelleet.
  Samassa tehtaassa työskentelee apulaisina joukko lapsia, niin pieniä, että sellaisille herrasperheissä wielä tuttia annetaan; ja kuitenkin saawat nuo lapsukaiset kestää yhtä pitkän työpäiwän rasituksen kuin täysi-ikäisetkin. Noiden lapsien palkka ei liioin tuntunut heitä lihottawan, siksi pieni se on.
  Katsellessani noita kalpeita, surkastuneita lapsia, muistui niin eläwästi suomettarelaisen, kaswatusopin professori Soinisen puhe eduskunnan suuressa waliokunnassa wuoden 1900 lopulla, työwäensuojeluslakeja käsitellessä. Kun silloin sosialistit waatiwat lasten ikärajan korottamista korkemmalle kuin mitä porwarit myönsiwät, wastusti Soininen korotusta selittäen, että lasten siweellisyyden säilyttämiseksi on wälttämätöntä ajaa ne nuorena työhön. Kyllä tuo siweellisyys, jota lapsille työllä rääkkäyksen muodossa opetetaan, on kaikkien muiden kuin porwarillisten kaswatusopin professorin mielestä -- siweetöntä. Tällä samaisella istuntokaudella nuorsuomalasiten Jonas, monen monet kerrat suurella paatoksella pauhasi, miten juuri lasitehtaat menewät wararikkoon, jos ei lapsia saa jo 12 wuoden wanhasta kiusata noissa laitoksissa. Ikänsä puolesta ei Jonas herra ole mikään lapsi, mutta kyllä minä toiwoisin, että hänet wieläkin pantaisiin 21 markan kuukausipalkalla tuollaisen apulaispojan tehtäwiin. Silloin luullakseni hänen ei tarwitsisi terweytensä takia ulkomaan matkoja tehdä ja mahdollisesti oppisi (jos hän yleensä enään woi mitään oppia) silloin, käytännössä kokeiltuaan, miten raakoja hänen harrastuksensa owat.
  Lasitehtaissa lapsien työskentelyä on puollettu sillä perusteella, että se on niiden opin kannalta wälttämätöntä. Kuitenkin huomaa jo heti ensi silmäyksellä, että ei milloinkaan kaikki, eikä läheskään kaikki lapset jotka lasitehtaissa työskentelewät, woi tulla tilaisuuteen päästä koko laitoksen hommiin, puhumattakaan sen ammattitaitoa kysywiin tehtäwiin, joten se on pelkkä walheellinen weruke. Suuri osa noista lapsista saa wanhemmaksi tultuaan lähteä muille markkinoille leipäänsä etsimään ja nekin jotka ammattityöhön tehtaalle pääsewät, oppiwat sen wallan hywästi eli yhtä hywästi waikka jonkun wuoden wanhempanakin toimeensa ryhtywät. Mutta porwareillamme onkin kysymyksessä liikewoittonsa, eikä lapsien terweys.
  Yöwalwonta lasitehtaissa, onkin noille lapsille turmiollista ja niiden wastaiselle sekä fyysilliselle että henkiselle kehitykselle mitä haitallisinta.
  Matkani kulki sitten Suomusjärwelle ja sinne Kiikalan metsäisen erämaan keskelle jäi pyörimään Grottemylly. Tulipallot jäähtyiwät. Satujen haamujen lailla hyöriwät kuihtuneet miehet tulimeren aukoilla. Lasi ja raudat narskuiwat ja sulkiessani owen lähtiessäni, tuntui kuin olisi wuoreen wangittu jättiläinen perässäni hampaitaan kiristellyt.
[matkaraportti jatkuu Suomusjärveltä]
Asarius    


Puhelinjohto Johannislundiin (1910)



  -- Telefoonit.  Suomusjärwen puhelinosuuskunta i.l. on anonut lupaa rakentaa ja ylläpitää puhelinjohdon Salon kauppalasta Muurlan kappelin ja Suomusjärwen pitäjän kautta Sammatin kappeliin sekä tältä päälinjalta siwujohdot Kurkelan kylään Kiskon pitäjässä, Johanneslehdon lasitehtaalle Kiikalan pitäjässä samoin kuin mainitun pitäjän Yltäkylän ja Pirilän kyliin sekä Suomusjärwen pitäjään.



Ilmoitus - A. Juselius (1905)





SDP:n vaalityötä Kiikalassa 2 (1906)

Sosialisti 09.12.1906

  Yllytysmatkoiltani.

  Kiikalassa oli marrask. 14 p:nä kokous Kärkelän äänestysalueella. Täällä peruutettiin sosialidemokratinen aluejärjestö ja walittiin aluetoimikunta. 15 p:nä pidettiin kokous Kirkonkylässä kirkon wartija Fallströmin tuwassa. Tässä kokouksessa kääntyi useita sieluja sosialidemokratiksi. Toweri Fallströmistä en malta olla mainitsematta, että hän, waikka on jo lähes 70 wuotias ja kuuluu papilliseen sukuun -- hänen sukulaisiaan on useita pappina, tuomiorowastina y. m. -- on siltä reipas ja toimiwa sosialidemokrati. Kysymykseeni, eikö hänen läheisin esimiehensä, Kiikalan kirkkoherra, toru häntä puoluetoimintansa wuoksi, wastasihän, ettei se kirkkoherra puutu koskaan puolueasioihin. Jos paikkakunnalla olisi sosialidemokratinen nuorisoliitto, liittyisi pappilan nuori herraswäki luultawasti siihen; oliwat kesällä aikomuksessa liittyä jo siihen wanhain työwäenyhdistykseenkin, waan eräs silloin Kiikalassa ollut Forssalainen sosialisti sai heidät siitä peräytymään, selittämällä julkisessa puheessaan, että pappien pojat kouluaikoinaan eleiliwät niin epäsiweellisesti, ettei siihen säätyyn kuuluwain sowi liittyä työwäenyhdistykseen. Puhuja parka ei liene tiennyt sosialidemokratiasta edes sitä, että se ottaa ihmiset semmoisenaan, asettamatta heille personallisia enkelisyyswaatimuksia, puhumattakaan siitä, että hylkisi toisia toisten elintapojen tähden. Sosialidemokratian woittokulku ei tosin kaipaa herraskaisen koulunuorison myötäwaikutusta, mutta wäärin on kieltää osanotto niiltä, jotka sitä haluawat, ensinkään sillä perusteella, ettei sen nuorison elämä ole yleensä sopisoinnussa siweellisten elämän waatimusten kanssa. Kiikalan työwaenyhdistys on niin luokkatietoisista jäsenistä kokoonsaatu, ettei, pappilan poikain ja tyttärien mukana oliemisesta olisi mitään wahingon pelkoa. -- 19 p:nä oli kokous Kruusilan kylässä Aron talossa. Tässä kokouksessa hermostuiwat talolliset puheestani niin, etteiwät woineet sallia rauhaa päästäkseni sen loppuun.
  Huomautukseeni, että minulla on ensin puhewuoro, sitte saawat he, wastasiwat että heillä "on oikeus tässä tuwassa puhua koska he tahtowat". Kun monen miehen yhtäoikeus puhumisesta ei olisi tolkkua tullut, täytyi minun lopettaa kesken. Nyrkit puserruksissa, herjauksia ja hullun kysymyksiä suustansa syytäen piirittiwät isäntämiehet minun aiwan ahdinkoon. Pääsin kuitenkin pujahtamaan käsistään ennenkuin ennättiwät minuun kajota.

[raportti jatkui Suomusjärveltä, Kiskosta ja Perniöstä]
S. H.   

SDP:n vaalityötä Kiikalassa 1 (1906)


Yllytysmatkoiltani.
  Kiikalan pitäjä sijaitsee Turun läänin eteläisen waalipiirin koillisessa kulmassa, Hämeen ja Uudenmaan läänien rajoilla. Eristettynä, syrjässä suuremmista liikekeskustoista, näyttää kansa eläwän omaa itsenäistä elämäänsä. Yleissilmäyksen paikkakuntaan luodessaan huomaa sentään heti, että kapitalismi on siihen leimansa painanut yksityisen maanomistuksen muodossa. Talot owat komeasti rakennettuja torppien ja mäkitupien rinnalle, joista useat jo ulkonäöltään owat mitä kurjimpia hökkeleitä. Niissä ne asuwat raatajaraukat, paikkakunnan rikkauden luoja. Torppareista owat useammat ilman mitään kontrahtia, joten he owat täydellisesti isäntäin mieliwallan alaisina.
  On siellä kuitenkin työwäenyhdistyskin, joka oli toiminut t. k. ensimäisellä wiikolla kokoustilaisuuksia pitäjän eri kulmille. Näissä kokouksissa piti esitelmiä sos. dem. puolueen waaliohjelmasta allekirjoittanut piiritoimikunnan lähettämänä ja Kiikalan työwäenyhdistyksen pyynnöstä ja kustannuksella. Yhdistyksellä oli iltama t. k. 4 pnä Kirkonkylässä. Rahallista tuloa oli siitä sen werran, että yhdistys nyt woi paremmin suorittaa juoksewia asioitaan kuin tähän asti.
  Maanantaina, t. k. 5 pnä, puhuin Kruuselan kylässä eräässä torpassa noin parille sadalle hengelle. Eräs suomettarelainen talon isäntä Rusko, joka oli käynyt puolueensa kokouksessa Helsingissä ja sieltä tuonut mukanaan suomettarelaista pyhää henkeä, wähän tahtoi häiritä puhettani ja kokousta. Työwäenyhdistys kuitenkin perustettiin, jäseneksi kirjottautui alkawaan yhdistykseen 40 henkeä. Tiistaina, t. k. 6 pnä, piti olla kokous Hirwelän kylässä, josta myöskin oli edellepäin ilmotettu. Paikalle saawuttuani ei kokouksesta tietty mitään syystä, että henkilö, jolle asiasta oli ilmoitettu, peläten isäntämiehiä, ei ollut hankkinut kokoushuonetta eikä niinmuodoin myöskään siitä ilmoittanut kellekään. Satuin menemään erään räätäli Kanerwon luo, jossa sattumalta oli 3 torpanmiestä naapurista. Kirjotettiin kiireesti ilmotuslappuja, minä läksin niitä naulaamaan maantien warrelle, toiset läksiwät kiertämään torpissa ja kahden tunnin kuluttua oli yli 50 hengen kuulemassa esitelmääni. Kirjallisuus käwi hywin kaupaksi, muutamia sosialistia tilattiin myöskin. Yllyttäjällemme Heikkilälle päätettiin hankkia kokoushuone, kun hän wiikon päästä saapuu paikkakunnalle, ja siitä edeltäpäin antaa tietoa.
  7 kilometriä muista ihmisasunnoista, metsänkorwessa on Johan Neslundin lasitehdas. Siellä on jo yhdistys, tosin noin neljän kuukauden wanha, mutta sentään siksi edistynyt, että siinä on kaikki tehtaan työmiehet jäseninä sekä heidän waimonsa. Siellä puhuin waaliohjelmastamme keskiwiikkona 7 pnä. Kuulijoita taisi olla yhtä monta kuin tehtaalla on asukkaita, paitsi tehtaan omistaja. Hänen rouwansakin oli mukana. Puolueemme periaatteista siellä oltiin jotakuinkin selwillä.
  Torstaina, t. k. 8 pnä, wiimeisenä iltana Kiikalan matkallani puhuin kirkonwartija Dahlströmin asunnossa noin 60 henkeä käsittäwälle joukolle. Tämä kokous oli paras kaikista siitä syystä, että suomettarelaisten pääpukari paikkakunnalla, eräs kansakoulunopettaja, saapui kokoukseen porwarillisia wäitöksiään tekemään. Sanoi sos. dem. waaliohjelman olewan pilwentakasia haaweiluja. Sitäwastoin suomettarelaisten torpparilakiehdotus y. m. heidän ohjelmakohtansa kuului olewan muka helpommin saawutettawissa lähemmässä tulewaisuudessa. Paljastin heidän wehkeilynsä ja esitin ihka alastomana heidän ohjelmansa tyhjyyden. Sortaja se on työwäelle kaikessa tapauksessa koko herrasluokka, saman tekewää, jos se sitte on suomalainen, ruotsalainen tai ryssäläinen. Muutettakoon koko kilpailewa, toista painawa järjestelmä yhteiskunnan yhteisen talouden pohjalle. Se, se ainoastaan warmuuden luo työwäen taloudelliseen hywinwointiin.
  Kirjallisuus käwi hywin kaupaksi. Sosialistia tilasiwat 25 ja sille asiamieheksi rupesi pitäjän eri kulmille 4 innokasta miestä.
Jussi Sandholm.   

4.12.2011

Työväentalon vihkiäiset 8.12. (1907)


Kiikalasta.
  Pitkään aikaan ei täältä ole näkynyt mitään Sosialistin palstoilla. Naapuripitäjissä luullaan kai, jo että Kiikalan T.-y:s on mennyt kyöpelin wuoren taakse, kun ei mitään ole hiiskuttu. Ei, kuulkaas, täällä on koko syksypuoli wuotta hommattu, ettei ole selkää ojentamaan ehditty, eikä maailmalle tietoa antamaan kuinka hommat eteenpäin menewät. Hissupäissä on waan toimittu. T.-y:n kokouksia on ollut tuon tuostakin, eikä näistäkään noin waan ole hommattu, koska on saatu niin paljon toimeksi, että yhdistyksellä on nyt oma tupa walmistumaisillaan. Ensin ostettiin tilall. R. Tuomiselta Komisuon kylässä sijaitsewa huwila, jossa oli huone mikä juhlasaliksi tulee walmistettawaksi. Tätä kuntoon walmistamassa owat kaikki innokkaimmat jäsenet, parisen wiikkoa olleet kiireenlaisessa työssä. Ja niin on työt eteenpäin menneet, että ensi sunnuntaina jouluk. 8 p:nä pidetään uudessa talossa wihkijäiset ja iltama. Johon tilaisuuteen kehoitetaan koko ympäristön wäestöä kilwalla osaa ottamaan. Tästä lähemmin ilmoitusosastossa.
  Talon perustamishommassa on täälläkin oltu yhdistyksen perustamisesta asti. Ja nyt se toteutettiinkin. Wastapuoluelaisten kuului jo iloiten iwailleenkin, että millä Kiikalan T.-y:s itselleen talon saa. Nyt kun tämä mainittu huoneusto ostettiin, sanoiwat porwarimme ettei sitä saada kuntoon. Korjaus kysyy näet suurta kustannusta. Mutta nyt kun owat nähneet, että huone walmistuu, niin kuuluu waan kihinää, ei ääntä ensinkään.
  Tästäkin näkyy että yhteenliittyminen on todellakin woimaa, jolla woi waikka mitä aikaan saada.
  Samalla kehoitetaan koko pitäjän torpparia ja mäkitupalaisia saapumaan yhdistyksen talolle, 3:tena atwenttisunnuntaina 15 p. t. k. siellä pidettäwään torpparikokoukseen. Jossa tulee walittawaksi m. m. edustaja koko maata käsittäwään Tampereen torpparikokoukseen.
Hessu.