Ilmoitus: K. Timonen (1910)

Uusi Aura 06.11.1910

Opettaja Luukko ja palvelustyttö (1910)

Sosialisti 26.11.1910

Hämeen voima 29.11.1910

Työläinen 30.11.1910

Raivaaja 30.11.1910

  --  Suomettarelainen opettaja palvelustytön tappohommissa. Tällainen ennenkuulumaton tapaus sattui Kiikalan Komisuon kansakoululla tk. 19 pnä klo 6 ip, Kun koulun wiime wuotinen palwelustyttö käwi isänsä ja todistajan kanssa waatimassa palkkaansa, josta osa oli jäänyt maksamatta.

  Tyttö puhui asiansa, waatien palkkaansa. Opettaja käweltyään ensin huoneesta huoneeseen, ja sanomatta sanaakaan, ampui tyttöä kohden laukauksen rewolweristaan. Edellämainitut, jotka seisoiwat owensuussa rinnakkain, joutuiwat kaikki siten hengenwaaraan. Kaikeksi onneksi sattui kuula kuitenkin menemään muuriin tytön pään yläpuolelle.

  Tytön täytyi wiime kesän aikana jo tulla pois palweluspaikastaan mainitulta koululta, kun opettaja Luukko aikoi hänen kanssaan harrastaa siweettömyyttä. Kun asia tuli ilmi, peloitteli opettaja tyttöä, wäittäen hänen sen ilmi-antaneen. Tyttö ei luonnollisestikaan enää uskaltanut eteenpäin koululla olla. Wiimemainitulla tawalla pani opettaja nyt kostonsa täytäntöön.

  Paikkakunnan muutamat talon isännät owat kowasti huolissaan asian johdosta. Melkein wäkipakolla koettawat saada asianomaisia sopimaan.

  Pelkääwät kai menettäwänsä paikkakuntansa innokkaimman suomettarelaisen, jos asia tulee oikeuden ratkaistawaksi.

  Tällainen on meidän nykyaikainen yhteiskuntamme lausuu "Sosialisti", joka jutun kertoo. Lasten opettajan ja kaswattajain joukossa on tuollaisia julmureita, ja murhayrityksen tekijöitä.  --  Asian johdosta pitää Kiskon piirin nimismies poliisitutkinnon.

Sosialidemokraatti 29.11.1910

Vapaa Sana 30.11.1910

  -- Järwisen Joosuan siweellisestä leiristä. Wiime kesänä poistui eräs palwelustyttö kansakoulunopettaja Luukon luota Kiikalassa sentähden, että tämä hurskas suometarlainen opettaja tahtoi tyttöä kanssaan sukupuoliyhteyteen. Opettaja ei tytölle maksanut edes hänelle kuuluwaa palkkaa.

  T. k. 19 p:nä meni tyttö isänsä ja erään todistajan kanssa hakemaan opettajalta palkkaansa, mutta palkan sijasta opettaja ampui häntä kohden rewolwerilla kuitenkaan osaamatta.

  Paikkakunnan suometarlaiset owat jutun takia kowasti peloissaan kun pelkääwät menettäwänsä hywän puoluepomonsa. Owat käyneet tytön luona kehoittamassa häntä sopimaan opettajan kanssa.

  Hieno juttu sekin! Ja niitä tapahtuu porwaripiireissä tuhkatiheään.

Kiikalalaissyntyinen Torkkelin isäntä hirttäytyi (1907)

Turun Sanomat 20.9.1907

  --  Hirttäytyneenä löydetty.  Keskiwiikkona löydettiin Häntälän kylän Torkkelin isäntä Suomusjärwellä hirttäytyneenä eräästä ladosta.  Wainaja oli aamulla lähtenyt aidantekoon eräälle etäiselle tilansa niitylle, jolla matkalla hän riisti itseltänsä hengen. Wainaja, joka jo oli wanhus, on koko ikänsä ollut wähän omituinen ja wiime aikoina käwi hän erittäin synkkämieliseksi. Taloa hän ei myynnyt, waikka ostajia on ollut sitä kyselemässä. Yksin ilman ainoatakaan poikaa tahi renkia on hän useat wuodet omalla omituisella ja ihmetystä herättäwällä tawallaan hoitanut taloaan. Wainaja oli kotoisin Kiikalan pitäjän Yltäkylän Pyymäen entisestä torpasta.

Ampumatapaturma Kruusilassa (1905)

Turun Sanomat 24.10.1905

  -- Latinkipanoksen silmäänsä sai Kiikalan Kruusilan kylässä eräs n. s. Lautsillan torpan poika ampuessaan teertä metsässä. Onnettomuus aiheutui siitä, että pyssyn peräruuwi oli siksi heikko, ettei kestänyt laukausta, joten latinki pääsi tunkeutumaan pyssynpiipun takapäästä ulos lentäen ampujan silmään. Silmä tietysti meni piloille, mutta henki ei kuulu olewan waarassa.

Kuningas alkoholi vapaaviikon vieraana (1903)

Uusi Aura 11.11.1903

Kiikalasta.

Marrask. 9 p. 1903.            

  Paljon on ollut puhetta nyt päättyneestä wapaawiikosta ja kylläpä se onkin ollut monessa suhteessa puheen aihetta antawa wiikko.

  Kaikilla palkollisilla on kyllä tiedossa, mitä he owat edellisenä wuotena ansainneet ja saaneet kootuksi, mutta kaikilla ei luullakseni ole wielä selwillä, mitä owat menettäneet tämän wapaawiikon aikana. Sen he ehkä osapuilleen tietäwät, mitä he owat menettäneet kukkarostansa, waan se, mitä he owat menettäneet henkisestä ja ruumiillisesta toimintakywystään, on heille wielä tuntematon salaisuus.

  Moni on wielä wanhan tawan mukaan uhrannut wiimeisenkin roponsa kuningas alkohoolin wiina-alttarille palwellaksensa häntä ja täyttääksensä hänen pohjatonta pussiansa, sillä hän on hirmuinen hallitsija. Ei hän säästä nuorta, ei wanhaa, ei hän huoli lasten itkusta eikä puolisoitten rukouksista. Kaikki hän rutistaa rautaisella kourallaan eikä häntä woi saada niin lujien lukkojen taa, ainakaan wielä, että hän ei pääsisi pahoja tekemään. Hän pistäytyy aina wälistä pienille huwimatkoille, warsinkin näin parempi liikkeisinä aikoina. Niinpä pistäytyi tämä arwoisa herra erään täältä Kiikalasta olewan ukon rattaille ja tuli tänne erästä täällä kirkonkylässä pidettäwää huutokauppaa katsomaan ja pitipä wielä pienet manööweritkin täällä t. k. 4 p:n illalla k:lo 10 ja 11 wälillä Kirkonkylän ja Wanhankylän wälisellä maantiellä. Wäkeä sillä ruhtinaalla oli aika tawalla ja aseitakin oli useapaakin laatua: kiwiä ja seipäitä ja olipa joku rewolwerikin joukossa, koska kuului useita laukauksia, mutta luultawasti ei kukaan saanut mitään pahempaa wammaa, koska ei ole siitä mitään kuulunut. Eiköhän olisi jo aika että ajattelisitte, mitä teidän rauhaanne sopii ja jättäisitte moiset hullutukset tekemättä ja miettisitte jotakin muuta iltahuwia, joka olisi wähän siistempää kuin edellä kerrotut manööweriretket. Asiassa olisi myöskin isännillä paljon tekemistä sellaista, joka on täällä Kiikalassa jäänyt tekemättä, sillä täällä on isäntäwäen mielestä raittiusasia aiwan turhaa puuhaa, sillä he eiwät ota osaa mihinkään raittiusrientoihin, lukuunottamatta paria kolmea isäntää. Isäntämiehet täällä waan tekewät seuraa tohtori puteliuksen kanssa. Se on heidän paras ystäwänsä ja nuoremmat seuraawat wanhempain esimerkkiä. Olisi suotawa täälläkin, että isännät ottaisiwat tämän asian paremmin miettiäksensä, sillä asia on siksi tärkeä. Toiwoisin, että ensi wuotena ilmestyisi useampi isäntämies Kiikalankin raittiusseuraan. Se poistaisi monta epäkohtaa, jotka owat pahana esimerkkinä nousewalle sukupolwelle sekä häpeäksi koko ihmiskunnalle. Näin kuitenkin arwelee

Pekka.         

 

F. O. Kellander kulkukauppiaaksi (1902)

Uusi Aura 9.11.1902

 
  -- Kulkukauppa. Entinen renki Frans Oskar Kellander, Kiikalan pitäjästä, on saanut oikeuden harjoittaa maassa kulkukauppaa.

Åbo Underrättelser 9.11.1902

 

Åbo Underrättelser 24.11.1903

Uusi Aura 23.11.1904

  -- Kulkukauppa.  Itsellinen Frans Oskar Kellander, Kiikalan pitäjän Peltolan kylästä, on saanut oikeuden maassa harjoittaa kulkukauppaa luwallisilla tawaroilla.

Kärkelän kansakoulun avajaiset (1902)

Uusi Aura 1.10.1902

  -- Juhlahetki oli Kiikalan Kärkelän kansakoululla syysk. 29 p. Silloin nim. wihittiin mainittu koulu toimeensa. Tilaisuutta warten oli koulusali köynnöksillä, kukilla y. m. laitettu juhla-asuun. Kun tilaisuuteen saapunut kirkonkylän laulukunta oli weisannut muutamia wärsyjä wirrestä 285, astui puhujapaikalle kansakoulujohtokunnan esimies, prowasti J. A. Kerppola ja piti erittäin henkewän wihkiäispuheen Rom. ep. 12 luwun 11 wärsyn johdolla. Puheita pitiwät myös opettajat J. A. Gröndahl, puheen koulun tarkoituksesta olla wanhempain apuna kaswatuksessa ja J. F. Luukko, teroittaen mieliin sitä suurta merkitystä, mikä kaswatustyössä on "siwukaswattajilla" s. o. lasta ympäröiwillä henkilöillä, joilta kaswatti woipi waikutuksia wastaan ottaa. Puheitten lomissa esitti edellä mainittu laulukunta op. Luukon johdolla onnistuneesti useita lauluja. Kun wielä op. Gröndahl oli lausunut tilaisuuteen sopiwan runon ja prowasti Kerppola pitänyt lopettajaispuheen, päättyi juhlallisuus Maamme-laululla.

  Saapuwilla olewa, runsaslukuinen yleisö näytti olewan hywin tyytywäinen juhlahetkeen ja yhtyy warmaankin siihen kiitokseen, joka tawalla tai toisella juhlallisuuden onnistumiseen myötäwaikuttiwat. Erityistä tunnustusta ansaitsee edellämainittu laulukunta, jonka esitykset suuressa määrässä korottiwat juhlatunnelmaa.

Hukkumisonnettomuus (1891)

Päivälehti 24.11.1891

  --  Hukkunut.  Lääninhallitukselle saapuneen ilmoituksen mukaan on t. k. 7 p:nä hukkunut Tarkelan lampiin Pusulan pitäjässä työmies Viktor Dahl Kiikalan pitäjästä Turun lääniä.

   Wainaja oli waromattomuudessaan mennyt yön wanhalle jäälle.

Nahkurien työhintojen korotus (1907)

Sosialisti 14.11.1907

  -- Nahkurien työhinnat.  Kiskon, Kiikalan ja Suomusjärwen nahkurit owat yhteisestä sopimuksesta korottaneet wieraiden walmistettawien wuatien ja nahkojen työpalkkaa seuraawasti: lehmän ja suuremmasta mullin wuodasta keskihinta 7 mk. 50 p., sänkijäisestä 3--5 mk. waihdellen suuruuden muukaan, pikkuwasikan ja lampaan nahoista 1 mk.