Kadonnut tamma (1891)

Aura 16.8.1891

Kadonnut.

Tämän kuun 5 p:nä katosi laitumelta musewan ruuni tammahewonen, jolla oli musta häntä ja wasemmalle kaatuwa harja sekä muutamia walkoisia pilkkuja silojen paikassa. Joka tästä tietää, ilmoittakoon palkintoa wastaan torppari W. Ilolle Kiikalan pitäjän Raswalan kylässä.

Sydenpolttajan kuolema (1877)

Morgonbladet 19.4.1877

Suomen Wirallinen Lehti 21.4.1877

   -- Kuollut sysihautaan. Å. P. kertoo Suomusjärweltä: Yöllä wasten 30 p:ää maaliskuuta istui tämän kappelin Mannin talon isäntä Dominikus Erikinpoika mökissä sysihautansa wieressä metsässä, jolloin hän äkisti kuuli sysihaudasta omituista suhisewaa ääntä, joka saattoi hänet menemään ulos katsomaan palawaa sysihautaa, jonka wiereen hän oli jättänyt sydenpolttajaksi loismiehen Antti Hermanin Yltäkylästä Kiikalasta. Tätä ei ollutkaan nähtäwissä ja luultawaa on että hän oli pudonnut palawaan sysihautaan ja kokonaan hänet tuli ahmustanut.

Hevospäivät Johannislundissa (1908)

Turun Sanomat 20.6.1908
Helsingin Sanomat 24.6.1908

Turun Sanomat 5.7.1908

Hewospäiwät Kiikalassa.

  Wiime sunnuntaina ja maanantaina wietettiin Johannislundin lasitehtaalla oikeita hewospäiwiä. Sunnuntaina oli arpajaiset hewosystäwäinseuran hywäksi, jolloin arwat tekiwät hywin kauppansa ja lienee puhdas woitto noin 1000 mk. Illalla tanssittiin sydämen pohjasta sekä tanssilawalla että nurmella. Soittoa esitti tunnetut soittotaiteilijat kaksoisweljekset Roos, joiden wiulu ja hanuri kuului hywin sointuwan. Hewospäiwien warsinainen wirallinen ohjelma alkoi maanantaina klo 9, jolloin Kiikalan wasta perustetulla kesäradalla toimeenpantiin ensimäiset rawikilpailut.

  Kiikalan kesärata, ensimäinen laatuaan Länsi-Suomessa, sijaitsee noin 2 km. Johannislundin lasitehtaalta. Rata-alueen on tehtailija Herman Silwen lahjoittanut Kiikalan hewosystäwäin-seuralle, josta hänelle kiitos kaikilta hewosystäwiltä. Rata, joka on laitettu kuiwalle hiekkanummelle on, muutamia nousu- ja laskupaikkoja lukuunottamatta, hywin sopiwa tarkotukseensa. Tälläkerralla oli se ymmärrettäwästi pehmeä, joten mainittawimpia tuloksia ei woitu saawuttaa, pienemmällä korjuulla ja tasotuksella saadaan siitä kuitenkin tulewaisuudessa kunnollinen kesärata. Kilpa-ajojen päätyttyä siirryttiin tehtaalle, jonka alueelle hewosnäyttely oli järjestetty. Hewosia oli näytteille tuotu 47, joista wanhemmat tammat ansaitsewat mainita, niistä oliwat Silwenin Runna ja Rappo, Ilanderin Lempi ja Sarjakosken Sulo wankkoja, kookkaita ja tyypillisiä siitoseläimiä. Wanhemmista oriista oli hewosystäwäinseuran omistama Lexin jälkeläinen Poika näyttelyn paras ori.

  Palkinnoita jaettiin seuraawasti:

 [ravikilpailun ja näyttelyn palkitut luettavissa kuvasta]

  Palkintotuomareina toimiwat Wars.-Suomen hewossiitosliiton konsulentti Onni Schärlund, eläinlääkäri H. G. Jääskeläinen ja nimismies U. Lindbom.

  Paitsi kilparata aluetta, jonka herra Silwen on lahjottanut hewosystäwäinseuralle, on hän harwinais. innolla, uhraawaisuudella ja harrastuksella ottanut osaa ja kannattanut paikkakuntansa hewosjalostuspyrinnöitä -- ja toiwomme sentähden hänelle jatkuwaa innostusta ja menestystä Kiikalan ja sen ympäristön hewoskaswatuksen- ja hoidon edistämisessä.

Opettajatar Amanda Maria Ylander (1895)

Päästötodistus Jywäskylän seminaarista 19.6.1895.

Aura 23.6.1895

[ kaikki päästötodistuksen saaneet: Keski-Suomi 20.6.1895 ]

Valittu opettajattareksi Halikon Waskionkulmalle 22.7.1895.

Aftonposten 26.7.1895

Suomalainen 29.7.1895

 

Runsaasti käärmeitä Komisuolla (1891)

Aura 5.5.1891

- Käärmeitä kosolta. Kiikalassa Komisuon kylän Aliperheen rustitilan metsässä noin kilometrin päässä sanotulta tilalta ja puolen kilometrin metsän rinteisistä torpista oli arwattawasti sen paikkakunnan käärmeillä talwisuojansa, koska suon laitaan juoksewasta nummen äyräästä kohosi heitä runsaasti, kun miehet oliwat metsätyössä w. k. 14 p. eli suwipäiwänä. Yksi miehistä löi kirweensä lahokantoon, niin sen juuresta luikersi kaksi käärmettä ja samoin kahtena seuraawana päiwänä. Ruwettiin lapioilla koettelemaan, onko moisia eläwiä enempi. Kaiwettiin nummea metrin sywälle, niin siellä oli ulos saapumatta wielä 14, ja wielä joku päiwä myöhemmin 4. Siis yhteensä 24 käärmettä oli siinä paikassa, ja suurenlaisia, enempi osa 9--3 desimetrin mittaisia.

Lasipruukin palo (1865)

Tähti 29.9.1865

(Kiikalasta lähetetty).

- Perjantaina 23 syyskuussa paloi puolena tuntina Kiikalassa Johanneslundin klasipruukin nykysin rakettu uljas sulatus-paja koko työkaluinensa. Walkea pääsi irti puitten kuiwaus-huoneesta. Arwotellaan puitten itseksensä wirinneen uunissa. Se oli wakuutettu maalaisten palo-wakuutus yhtiössä 40,000 markkaan, mutta alennettiin mennyt kewäänä 20,000 mΔ isoksi wahingoksi haltiallensa, patronessa Alftanille Ingerin tilalla Perttelin kappelissa.

Nuorisoseuran urheilukilpailut (1906)

Turun Sanomat 15.9.1906

[Maaseutukirjeitä]

Kiikala.

Kiikalan nuorisoseuran wiime sunnuntaiset urheilukilpailut osottiwat, että urheilu Kiikalassa on wielä jonkun werran takapajulla. Heikoin kohta siinä on urheilijain yksipuolisuus, ja nyt, kun kilpailtiin wiisiottelussa, oli osanottajiakin sangen wähän. Jotakuinkin tasapuolisesti kehittynyt oli ainoastaan ensimmäisen palkinnon saaja K. Wasenius Kiikalasta. Toisen palkinnon saaja K. Weikkolin Perttelistä oli mainio kuulantyöntäjä. Kolmannen palkinnon sai E. Juselius Kiikalasta.

Iltamasta kilpailujen jälkeen, jossa ohjelmaan kuului m. m. näytelmäkappale ja yliopp. Lahja Kerppolan esitelmä, oli runsaasti yleisöä.

"Postinryöväysyritys" (1908)

Helsingin Sanomat 13.11.1908

 Postinkuljettaja aijottu ryöstää.
T. k. 10 pnä iltana tuli Kiikalassa postinkuljettajaa wastaan hewosella ajaen kaksi miestä, jotka pysäyttiwät postinkuljettajan hewosen, löiwät kuljettajaa päähän, niin että weri purskahti, riistiwät häneltä rewolwerin ja ottivat postilaukun. Syystä tai toisesta tuli miehille kuitenkin hätä käteen niin että luopuiwat postilaukusta ja ajaa karauttiwat pois. Keitä roistot oliwat ei wielä tiedetä.

Helsingin Sanomat 15.11.1908 

- Postinryöwäysyritys Kiikalassa.
Toissa päiwänä kertomamme tapaus postiryöwäysyrityksestä Kiikalassa onkin, mikäli nyttemmin on saatu tietää, mainitun postinkuljettajan itsensä keksimä. Mies oli näet ollut juowuksissa ja itse rewolwerillaan pelotellut ihmisiä, joten rewolweri ja postilaukku oli häneltä otettu talteen. Sittemmin oli hän kertonut tapahtuman ennen kertomassamme hänelle kauniimmassa walossa.

Hukkumisonnettomuus (1890)

Turun Lehti 3.7.1890 

- Hukkunut. W. k. 19 p:nä oli lautamiehen poika Juho Wirtanen, Kiikalan pitäjän Raswalan kylästä, talollisenpojan Juho Uusitalon seurassa kulkenut wesitse Birilän kylästä kotikylään, mutta silloin oli Juho Wirtanen sattunut putoomaan weteen, jossa hän ehti heittää henkensä ennenkuin towerinsa pääsi hänen apuunsa.

Lystit Kruusilan Arolla (1908)

 Turun Sanomat 23.7.1908

TS 23.7.1908

En ole pitkään aikaan nähnyt kirjettä täältä kotipitäjäni puolelta ja taitaa jo muu maailma kohta ajatella, että nukkuwat waan kesähelteessä, mutta eipäs niin, kyllä Kiikalan naurisäijät sentään koettawat muun maailman perässä kömpiä ja wuoden korjujaan kasaan panna. Niin heinää sitä jo ukot näkywät kowalla kiireellä kaatawan, koneet rätisewät yötä päiwää yhtä mittaa ja eilen tuulen heiluttama heinä on jo tänään seipääseen pantuna ja ellei sadetta tule on se jo parin päiwän perästä latoon sullottu. Muuten tulo ei näytä niin lupaawalta kuin edellisenä wuotena oli sillä kewäiset poudat ja yökylmät sitä hidastuttiwat aika lailla. Keskin kertaisen hywää satoa sentään odotetaan niin heinän kuin muun wiljankin suhteen. Kesän suloisuus on nyt saanut kaikki muutkin, ei waan heinämiehet liikkeelle. Niinpä on eri osista pitäjäämme tänä kesänä kowasti teuhattu arpajaisten kanssa ja sillä alalla on rekorti saawutettu. Neljät arpajaiset ne tänä kesänä läwitse ajetaan, niistä kolmet owat jo mennyttä kalua ja kohta pian neljännetkin. Kruusilan kulma joka on ollut Matti myöhänen on jäänyt toisten jälkeen ja aikoo wasta t. k. 26 päiwänä panna toimeen lystit pystyyn Kruusilan Arolla. Wanhat akat kyllä ennustelewat, että se ei ole oikein sopiwa päiwä kun on juuri mätäkuun alku j. m. s., mutta me luotamme, että kaikki menee hywin. Arpalippujakaan emme ahnehdi tehdä liian paljo tyhjiä ja woittoja koetetaan saada paljon ja joukkoon arwokkaitakin jottei rahat hukkaan menisi. Huwipuolta owat paikkakunnan nuoret yksimielisesti, kowalla kiireellä ja hywällä innolla hommanneet. Ohjelmaan tulee paitsi laulun kaikunaa kaksi puhetta, pari näytelmäkappaletta nim. "Postikonttorista" ja toista kuuluu sanottawan "Retusen welkojiksi", kenties runonpätkä ja muutamat owat luwanneet laskea pienen pilajutun y. m. Loppujen lopuksi on sitä: joka suutareitten mieleen on, tarkoitan lattialla hyppimistä, soittoniekkain, Iltasweljesten, tahdin mukaan. Ohoh, kun aikoi jäädä eräs makupala kokonaan aiwokoppaan. Kuulkaas pojat, se on sitä semmoista leikkiä kun ottaa ruumista lujalle ja kutsutaan urheiluksi. Siihen on päätetty panna wiisi eri sorttia ja niistä antaa kolme hopealaattaa kunnostautuneimpien rintaan. No sinne kai siis kannattaa mennä koska saa woittaa arpoja, palkintoja kuulla ja nähdä ja kenties wielä waihtaa sydäntä - - -. Siis sankoin joukoin Kruusilaa katsomaan. Kaikkia siellä terwehtii tuttawallisesti

Itikka.